Olen Carola Fagernäs, eli Caro vaan, täältä pohjanmaalta Kokkolan kupeesta.
Syntymälahjaksi on siunautunut tuo vasemmankielisyys, mutta suomenkielelläkin pärjään joten kuten :o)
Perheeseeni kuuluu mieheni John, tytär Zandra (-92) ja poika Martin (-96).
Leivän pöytään hankin talouspäällikkönä Oy Mesmec Ab;llä Kokkolassa.
Iltapuhteina olen yksityisyrittäjä, tuon maahan ja myyn koiravermeitä sekä pidän pientä tilitoimistoa nimikkeellä T:mi Tastaway`s.
Asumme maalla, Alavetelissä Tastintiellä, yli 100-vuotiaassa isossa talossa joen rannalla.
Koiria kasvatan nimellä kennel Tastaway`s ( www.tastaways.fi).
Hevosista luovuttuani 1986 ostin ensimmäisen koirani, papillon uroksen , vuonna 1987. Niin ihana kun Piki osasi ollakin päätin varhain ettei meille enää tule räksyttävää pikkupiskiä, vaan siirryin vuonna 1990 paimenkoiriin. Ensin tuli belgianpaimenkoira groenendael, sitten tervueren ja nyttemin myös australianpaimenkoirat. Paimenten kanssa kisataan pääasiassa tokossa, BH-kokeen on suoritettu ja hakuakin on kokeiltu.
Ikinä ei saisi vannoa sellaista mitä ei voi pitää, ja koirien koko kutistui taas: ensimmäinen toy tuli meille vuonna 2000, lähinnä tyttärelle lemmikiksi. Vasta töpöhäntäinen omapäinen pikku Manta sulatti sydämeni kokonaan tälle rodulle tullessaan meille vuonna 2001. Ja kuten tapanani on sanoa: toitsuismi on sairaus! Mantaa seurasi kolmas toy, sitten neljäs, sitten... Nyt meillä vakioitu koiramäärä huitelee 15 ja 20 välillä riippuen kotona olevien pentujen määrästä.
MartinOman kasvatustoiminnan lisäksi olen avustanut mm. Ruotsin ja Norjan toyharrastajia rodun pariin etsimällä heille ja tuomalla koiria Venäjältä ja Baltiasta, majoittanut koirat pariksi kuukaudeksi rabiestestiä odottaen ja luovuttanut ne sitten edelleen naapuriin. Myös omia pentuja on muihin pohjoismaihin lähtenyt. Suomeenkin olen muutamia koiria tuonut ystäville.
Tuontihommia muille olen yrittänyt nyt vähentää, ne kun vievät aikaa ja "trokarin" maine ei liiemmin kiinnosta.
Myös jokunen kodinvaihtaja on kauttani uuden kodin löytänyt.
ZandraKoirien lisäksi löytyy kotoa 5 seeprapeippoa, 3 undulaattia (joista yksi reppana syntyi ilman jalkoja), kani ja 2 kissaa. Eli eläintarhaa piisaa :o)
Tällä eläinmäärällä harvoin pääsee koko perhe minnekään kauemmaksi yhdessä, olemme tottuneet reissaamaan kukin omaan tahtiaan, mutta onneksi koko perheemme on yhtä hurahtanut. Jopa kaikki lomasuunnitelmamme nivoutuvat koiriin. Vuonna 2005 olimme Zandran kanssa 2 viikkoa kesälomasta Siperiassa. Työkaverit kyllä suosittelivat Kanariansaaria, mutta valitsimme viisaasti Novosibirskin ja Krasnoyarskin. Viime talvilomalla haimme Martinin kanssa Ginan Prahasta ja sitä rataa...
Isäntä enemmänkin kouluttaa ja kisaa noiden paimenten kanssa sekä toimii minulle kuskina ja juoksupoikana, tosin toimii tuo hyvin toyden sohvanlämmittäjänäkin :o)
JohnKasvatustoiminnassa minulla on mottona laatu eikä määrä. Koiramäärästä huolimatta pentueita syntyy harvoin. Näyttelyissä minut löytää useimmiten näyttelykehän laidalta eikä kehästä, tytär Zandra on ominut lähes kokonaan koiriemme esittämisen ja hoitaa homman suhteellisen menestyksekkäästi. No, jääpä minulle enemmän aikaa jutella muiden hurahtaneiden kanssa :o)
Kirjoittaja: Caro (26.10.2006)
